Lapista kajahtaa

Päivää! Täällä kirjoittelee nuori mies Suomen Lapista. Asun Kittilässä, laskettelukeskus Levin kupeessa. Suurin intohimoni on talviurheilu ja olen harrastanut laskettelua 4-vuotiaasta asti. Vietän liki kaikki viikonloput ja useammat arki-illatkin Levillä lasketellen. Kaveriporukkakin koostuu aika pitkälti laskettelijoista ja me vietämme paljon aikaa yhdessä rinteillä. Tässä blogissa laskettelun lisäksi käsittelen muitakin talviurheilumahdollisuuksia ja painotus on luonnollisesti näissä Lapin upeissa mahdollisuuksissa. Ja niitähän meillä täällä riittää!

Oma suosikkilajini on lumilautailu. Tämän lajin saloihin tutustuin ensimmäisen kerran 6-vuotiaana. Serkkuni oli tuolloin Levin hiihtokeskuksessa lumilautailun opettajana ja sitä kautta sain ensikosketukseni lumilautailuun. Kuten varmaan arvaatte, olin sen ikäisenä poikana melkoinen rämäpää. En tuntenut pelkoa tai omistanut itsesuojeluvaistoa. Ehkä siksi pääsin hommaan todella nopeasti sisään. Siitä talvesta alkaen kaikki talvet ovat kuluneet pitkälti rinteessä pieniä loukkaantumisaikoja lukuun ottamatta. Viime talvena koitin kerran laskea suksilla, mutta se ei tuntunut omalta jutulta.

Laskettelun lisäksi meillä täällä Lapissa ollaan innokkaita hiihtämään. Latuja on kilometrikaupalla ja erilaisia reittejä löytyy pilvin pimein eritasoisille hiihtäjille. On pidempiä ja lyhempiä, kevyempiä ja raskaampia maastohiihtolatuja. Matkan pituuden voi valita oman jaksamisen mukaan. Myös jäällä hiihtäminen ja luistelu ovat suosittua hommaa. Aurinkoisina päivinä järvenjäät täyttyvät hiihtäjistä, luistelijoista ja lenkkeilijöistä. Usein myös perheen rakkaat lemmikit, koirat, ovat mukana menossa koko päivän. Pitkille retkille on hyvä ottaa eväät mukaan ja pysähtyä kodalle makkaranpaistoon tai muiden eväiden syöntiin. Reiteiltä löytyy paljon levähdyspaikkoja, joissa voi pitää kunnon taukoja ja lämmitellä, jos kylmä pääsee yllättämään. Huhti-toukokuussa lumien sulamisen jälkeen kesä Lapissa alkaa vähitellen. Silloin järveltä löytyvät kalastajat ja uimarit.

Perinteinen, mutta vasta hiljattain suosiota nostanut talviurheilulaji on ehdottomasti avantouinti. Minut on opetettu avantoon jo pienestä pitäen ja muistan, miten aiemmin avannossa vierellä näki vain vanhempia ihmisiä. Voi, miten protestoin vanhemmilleni perheemme yhteisestä avantouintiharrastuksesta! Paikalla ei ollut ketään muita ikäisiäni lapsia tai nuoria. Nykyisin avantouimareiden ikäjakauma on laajentunut ja avannon ääreltä löytää kaikenikäisiä. Avantouimarit eivät muuten sairasta flunssaa!

Turisteille suunnatut talviurheilulajit

Nykypäivänä turismin merkitystä Lapissa on turha kieltää. Täältä löytyy siis myös juuri turisteille suunnattuja talviurheilulajeja. Perinteisten laskettelun, luistelun ja hiihdon lisäksi suosittuja aktiviteetteja turistien keskuudessa ovat muun muassa moottorikelkka-ajelut sekä erilaiset safarit. Varsinkin husky-safarit ovat nykyään erityisen suosittuja ja yhä useammat turistit haluavat päästä kokemaan, miltä tuntuu istua husky-valjakon vetämässä kelkassa. Kuuden koiran voimalla kelkan vauhti on jo huima.

Huskyjen lisäksi matkaajia ilahduttavat suloiset porot. Porosafarit ovat niin ikään suosittu talvinen aktiviteetti. Eläimet tuovat näihin elämyksiin erityistä hohtoa ja mielenkiintoa. Viime vuonna suosiotaan nosti myös talvipyöräily. Talvipyöräilyssä pyöräillään raskaammalla pyörällä, jossa on massiiviset nastarenkaat. Lumessa pyöräily saa varsinkin reisilihakset töihin ja sykkeen kohoamaan kattoon. Ikuinen suosikki, lumikenkäkävely, ei varmaankaan ikinä kadota hohtoaan, vaikka suosio onkin hieman hiipunut viime vuosina. Tervetuloa mukaan Lapista kertovan blogini matkaan!